keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Rakkaudesta paperiaskarteluun

Noin. Nyt se on sanottu. Rakastan paperipuuhastelua niin, että teen vaikka blogin sen puolesta.

Meidän tarinamme alkoi jo niin kauan aikaa sitten, etten edes muista sitä. Mitä elämässä onkaan ollut, askartelu on kulkenut mukana. En vain pysty pysymään erossa korteista ja milloin mistäkin muista väkertelyistä.

Erityisesti korttien kanssa yhteiselo on ollut tiivistä ‒ lisäksi helppoa ja ihanan monipuolista.  

Haluan näyttää, että paperiaskartelu ei vaadi mitään erityisiä taitoja tai varusteluja. Rennollakin yhteiselolla voi joskus saada ihan kivaa tulosta aikaiseksi. Joskus hemmottelen suhdettamme kivalla materialla, mutta koetan pysyä kohtuudessa kukkaroni sekä pienen kotini tähden.

Suhteemme perusta on mututuntuma. Ei ohjeita vaan kokeilemista ja inspiroitumista. Sen haluamme kertoa tällä blogillakin. ”Carpe diem”, sanoisi roomalainen runoilija Horatiuskin, jos asuisi paperilaatikossani.

- Elisa


4 kommenttia:

  1. unohtunut ihan vastaa tähän! kiitos murunen tuesta ja opastuksesta ;)<3

    VastaaPoista
  2. On sanottava, että ainakin mun viime visiitin perusteella sä osaat kyllä hyvin optimoida säilytettävän krääsän (sillä nimellä olen kuullut kutsuttavan omia askartelutarvikkeitani, häh...) määrän suhteessa siihen, kuinka paljon ihan erilaisia kortteja ja askarteluita oot saanu aikaan. Eihän sulla ollu ku muutama siisti laatikko ja nippu papereita, ja lattialla ei mitään! :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho en eka huomannu tätä!
      Optimoin vaan tavarat piiloon, kun joku tulee ;) Mut ei mul oikeesti oo tota kamaa ku jotain viis laatikkoa :D Tosin osa on porukoilla...

      Poista